Keitä me oikeastaan olemme kaikkien niiden nimikkeiden, roolien ja määritelmien takana, joita meihin liitetään? Ne kertovat meistä jotakin, mutta eivät koskaan kaikkea. Ihmistä ei voi tiivistää ammattiin, ikään, kotipaikkaan tai siihen, millaisena muut hänet näkevät. Jokaisella meistä on oma polkumme, kokemuksemme ja sisäinen maailmamme, josta ulkopuolinen näkee vain pienen osan.
Oman polun kulkeminen vaatii usein rohkeutta. Rohkeutta kuunnella itseään, tehdä asioita omalla tavallaan ja kyseenalaistaa valmiit muotit. Joskus se tarkoittaa myös pysähtymistä ja sen huomaamista, etteivät suorittaminen tai muiden odotukset enää vie kohti sellaista elämää, joka tuntuu omalta. Oman näköinen elämä ei synny hetkessä valmiiksi, vaan rakentuu valinnoista, suunnanmuutoksista, erehdyksistä ja oivalluksista.
Vieraana Ajatuspolkuja-blogissa on tänään Kreeta, jonka elämässä oman tien etsiminen on yhdistynyt tiedonjanoon, filosofiaan, joogaan, kirjoittamiseen ja ihmisyyden suurten kysymysten pohtimiseen. Hänen elämänsä ei ole oikein koskaan mahtunut valmiisiin muotteihin. Jo yläasteella hän oivalsi, ettei hänen ole pakko tehdä asioita samalla tavalla kuin muiden. Hän voi kulkea omaa reittiään. Myöhemmin eräästä hitaasta ja lempeästä joogatunnista tuli tärkeä rajapyykki matkalla kohti yhä omannäköisempää elämää.
Kun Kreetalta kysyy, kuka hän on, vastaus alkaa yksinkertaisesti:
“Olen Kreeta.”
Sen jälkeen voisi luetella ammatteja, rooleja ja muita määritelmiä. Mitä vanhemmaksi hän on elänyt, sitä kevyemmin hän on kuitenkin oppinut suhtautumaan niihin. Otsakkeet kertovat ihmisestä jotakin, mutta jättävät aina paljon kertomatta.
Tästä alkaa keskustelumme Kreetan kanssa. Keskustelu siitä, miten maailmankuva rakentuu, mitä filosofia ja jooga voivat opettaa ihmiselle ja mitä tapahtuu, kun suorittamisen keskellä uskaltaa pysähtyä kuuntelemaan itseään. Ennen kaikkea tämä on kertomus ihmisestä, joka etsii ymmärrystä, kulkee rohkeasti omaa polkuaan ja rakentaa elämästään vähitellen yhä enemmän itsensä näköistä.
Omannäköistä elämää
Kysyin Kreetalta, millaiset asiat ovat muokanneet eniten häntä elämän varrella ja millaiset asiat ovat kulkeneet hänen mukanaan lapsuudesta aina tähän päivään asti? Kreeta kertoo, että hänen elämänsä ei ole oikein koskaan mahtunut valmiisiin muotteihin. Kokemus alkoi jo lapsuuden asuinpaikoista ennen Turkuun asettumista.
Yläasteella hän oivalsi, ettei asioita ole pakko tehdä niin kuin muut tekevät. Ne voi
tehdä omalla tavalla. Tätä vapautta on tukenut se, ettei hän ole ollut erityisen kiinnostunut muiden mielipiteistä omista valinnoistaan. Silti omannäköinen elämä ei ole tarkoittanut suoraviivaista tai helppoa tietä. Kreeta kertoo, että hänellä on taipumus perfektionismiin ja suorittamiseen erityisesti silloin, kun jokin asia kiinnostaa häntä.
Aikoinaan tuo taipumus ajoi hänet hyvin ahtaalle. Käännekohta tuli joogatunnilla, jolta hän odotti rankkuutta, vaikeutta ja mahdollisuutta näyttää osaamisensa. Tunti olikin hidas, lempeä ja läsnäoloon kannustava. Siellä sai punnertaa, mutta itseään kuunnellen. Juuri siitä tunnista tuli rajapyykki. Se avasi suuntaa kohti elämää, jossa osaamista ei tarvitse jatkuvasti todistaa ja jossa omaa kehoa, mieltä sekä ympäröivää todellisuutta voi kuunnella tarkemmin.
Tiedonjano yhdistää monta polkua
Kreetalla on monta ammattia ja tohtorin tutkinto filosofiasta. Kysyin häneltä, mistä kaikesta hänen oma maailmankuvansa on syntynyt? Ulkopuolisen silmiin Kreetan koulutukset ja kiinnostuksenkohteet saattavat näyttää hajanaisilta. Hänen omasta näkökulmastaan niitä yhdistää yksi selkeä punainen lanka: tiedonjano.
Filosofian pariin hänet vei kiinnostus siihen, miten kaikkein syvimpiä kysymyksiä voidaan käsitellä ja onko totuuden äärelle ylipäätään mahdollista päästä. Joogassa sama tutkiminen tapahtuu kehollisemmin, vaikka myös joogan filosofinen puoli on hänelle läheinen. Hoitoalan opinnot vahvistavat joogaosaamisen pohjaa, ja jooga puolestaan tukee hoitoalan ymmärrystä. Vuorovaikutukseen ja identiteetin tutkimiseen liittyvät opinnot ovat tuoneet kokonaisuuteen jälleen uuden näkökulman. Eri polut eivät siis kilpaile keskenään, vaan täydentävät toisiaan.
Ihmiset ja kirjat, jotka kulkevat mukana
Kreeta nimeää kolme ihmistä, joilla on ollut erityinen vaikutus hänen ajatteluunsa. J. Brownin joogatunti toimi käännekohtana. Janne Kontala on kulkenut mukana vuosia kestäneessä syväsukelluksessa joogafilosofiaan. Nykyisen kumppaninsa Lunan kanssa Kreeta on saanut kokea, että toinen ihminen voidaan kohdata suhteessa hyvin syvällä ja korjaavalla tavalla.
Myös kolme kirjaa muodostavat hänen maailmankuvassaan merkittävän kolmikon. Immanuel Kantin Puhtaan järjen kritiikin parissa hän vietti yli kymmenen vuotta suomennos- ja tutkimustyössä. Teos on juurtunut osaksi tapaa, jolla hän ymmärtää mielen ja ulkomaailman suhdetta. Bhagavad-Gita avaa joogaa arkielämän kysymyksenä. Tove Janssonin Muumipappa ja meri puolestaan kuvaa sisäisen myllerryksen käsittelyä, ja sen äärelle Kreeta palaa muutaman vuoden välein.
Iän myötä asiat ovat hänen kokemuksensa mukaan selkiytyneet. Se ei tarkoita lopullisten vastausten löytymistä, vaan kykyä suhtautua asioihin viisaammin ja erottaa tärkeä vähemmän tärkeästä.
Ajattelun taito valmiiden ajatusten sijaan
Kreetan mielestä tämän päivän ihmiselle tekisi hyvää tutustua filosofian klassikoihin. Niiden arvo ei ole siinä, että ne tarjoaisivat valmiit mielipiteet, vaan siinä, että ne opettavat ajattelemaan.
Kantin filosofiassa häntä kiinnostaa erityisesti kysymys siitä, mitä voimme tietää. Loogisesti pätevältä vaikuttava päätelmä ei vielä takaa, että väite vastaisi todellisuutta. Esimerkiksi sielun ominaisuuksista voidaan rakentaa päteviä argumentteja, mutta ilman empiiristä havaintoa ne jäävät uskon asioiksi. Tämä ei tee niistä merkityksettömiä. Se vain tarkoittaa, että järkevä keskustelu edellyttää ymmärrystä siitä, minkä tyyppisestä asiasta puhumme ja millaista tietoa siitä voidaan saada.
Todellisuuden näkemistä vaikeuttaa Kreetan mukaan myös ihmisen tapa ajatella itsekeskeisesti, etääntyneesti ja monimutkaisesti. Ennakkokäsityksistä ei silti pidä yrittää päästä kokonaan eroon. Niitä tarvitaan, jotta pystymme toimimaan maailmassa. Olennaista on pysähtyä tutkimaan niitä kriittisesti ja muokata niitä, kun ne eivät enää palvele.
Jooga tapahtuu maton ulkopuolella
Suorittamisella on ollut Kreetan elämässä kaksi puolta. Se on opettanut, että hän pystyy monenlaiseen, kun ryhtyy tekemään. Samalla se voi etäännyttää omasta itsestä, toisista ihmisistä ja kaikesta konkreettisesta ympärillä.
Vanhemmuutta Kreeta kutsuu kaikkein vaikeimmaksi joogakurssikseen. Siinä ei voi oikaista eikä fuskata. Se pitää jalat maassa ja näyttää myötäelämisen eri sävyt sekä tunteiden syvyyden. Vähitellen joogasta on tullut hänelle yhä olemuksellisempi tapa olla.
Muutos alkoi ensimmäisen joogaopettajakoulutuksen aikaan ja syveni joogafilosofian opinnoissa. Nykyään jooga tapahtuu ennen kaikkea joogamaton ulkopuolella. Se on perspektiivinmuutos: itsensä näkemistä osana suurempaa kokonaisuutta ja työskentelyä tuon kokonaisuuden hyväksi. Siihen kuuluu myös omasta itsestä
huolehtiminen.
Kaksi filosofista perinnettä, samat suuret kysymykset
Kreeta on perehtynyt niin länsimaiseen filosofiaan kuin joogan filosofiaankin. Kysyin häneltä, millaisia eroja tai yhtäläisyyksiä hän näkee näiden kahden ajattelutavan välillä. Kreeta kertoo, että länsimainen filosofia nojaa akateemisiin käytäntöihin, kun taas joogafilosofia on kokemuksellisempaa.
Joogafilosofista teoriaa ei välttämättä tarvitse opiskella, jos harjoitus pohjautuu siihen. Länsimaiseen filosofiseen keskusteluun on puolestaan vaikea osallistua tuntematta teorioita. Eroista huolimatta ihmisen peruskysymykset toistuvat eri puolilla maailmaa ja eri aikoina. Mikä on ihmisen asema maailmanjärjestyksessä? Miten tulisi elää? Miten kärsimystä voi välttää? Mitä olen oikeutettu tekemään? Mitä voin toivoa? Pohdiskelijat ja totuuden etsijät ovat aina palanneet näiden kysymysten äärelle.
Joogafilosofiassa ihmisyyden ytimeksi hahmottuu purusha: kirkas, muuttumaton ja turmeltumaton sielu. Kreetan tulkinnassa juuri se tekee kaikista ihmisistä samanarvoisia. Kokemukset kerrostuvat meihin ja muovaavat tapaamme toimia, mutta kerrostumia on mahdollista myös purkaa.
Hyvinvointi on tasapainoa
Hyvinvointi tarkoittaa Kreetalle tasapainoista oloa. Siinä on ainakin fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen taso, ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Hän ei ole varma, voiko nykyihminen yksiselitteisesti huonommin kuin ennen. Nykyään ihmisillä saattaa olla enemmän aikaa tarkastella itseään, kun elämä ei samalla tavalla kulu fyysisessä työssä. Toisaalta vaikutteiden kenttä on valtava, sillä yhteys koko maailmaan voi olla avoinna
ympäri vuorokauden. Aiemmin maailma oli rajatumpi ja ehkä siksi myös hallittavamman tuntuinen.
Joogatunnille tullaan hänen mukaansa ennen kaikkea hakemaan tyyneyttä ja hyvinvointia: helpompaa oloa ja rauhallisempaa mieltä. Joskus etsitään myös kosketusta johonkin itseä suurempaan tai arkitodellisuutta syvempään.
Kirjoittaminen on ajattelua
Kun jokin asia tuntuu epämääräiseltä ja vaivaa, Kreeta kirjoittaa. Kirjoittaminen jäsentää ajatuksia ja tuo selkeyttä mielen ajoittaiseen kaoottisuuteen. Hänelle kirjoittaminen ei ole vain ajatusten tallentamista, vaan nimenomaan tapa ajatella.
Tarinoita tarvitaan yhteyden kokemiseen, oman kokemusmaailman avartamiseen, toisten ja itsen ymmärtämiseen, ajattelun harjoittamiseen sekä välillä myös itsensä unohtamiseen. Ehkä juuri siksi Kreetan oma tarina on kiinnostava: hänen ajattelussaan teoria ei jää irralliseksi elämästä, vaan palaa aina kokemukseen, kehoon, suhteisiin ja arjen valintoihin.
Hyvä elämä ei vaadi täydellisyyttä
Hyvä elämä on Kreetalle sitä, että ihminen kokee tekevänsä parhaansa siinä asemassa ja niissä rooleissa, jotka hänen kohdalleen osuvat. Ajatus on yhtä aikaa vaativa ja armollinen. Se kutsuu ottamaan vastuuta, mutta ei edellytä täydellisyyttä.
Viime vuosina Kreeta on oppinut itsestään myös konkreettisen asian: hän kykenee kasvattamaan lihaksia. Voimaharjoittelu on hänelle tärkeää, ja se on vahvistanut myös henkistä hyvinvointia. Hän ei enää pidä terveyttä automaattisena itsestäänselvyytenä. Oman hyvinvoinnin eteen voi tehdä paljon, mutta kaikkea ei voi hallita eikä elintapojen optimointi takaa terveyttä.
Jos Kreeta saisi viettää päivän yhden ajattelijan kanssa, hän valitsisi jonkin meditaatioperinteen pitkälle edenneen mestarin. Juuri nyt häntä puhuttelevat joogafilosofian käsitteet abhyasa ja vairagya, harjoitus ja irtipäästäminen. Niissä tiivistyy jotakin myös hänen omasta polustaan: sitkeys jatkaa ja viisaus hellittää.
Tämän ajatuksen jättäisin sinulle
“This too shall pass.” – Tämäkin menee ohi. Ajatus antaa perspektiiviä niin vaikeisiin tilanteisiin kuin hyviin hetkiin.
Ja rinnalla kulkee toinen muistutus: “This is it. Nothing follows.” – Tämä hetki on ainutkertainen.
Kiitokset!
Kreetan tarinassa kiinnostavinta ei ehkä ole se, kuinka monta aluetta hänen elämäänsä mahtuu. Kiinnostavinta on se, miten ne liittyvät yhteen. Filosofia kysyy, mitä voimme tietää. Jooga palauttaa huomion kokemukseen ja toimintaan. Kirjoittaminen tekee ajatuksista näkyviä. Vanhemmuus, ihmissuhteet ja oman kehon kuunteleminen pitävät pohdinnan kiinni todellisuudessa.
Kreeta ei tarjoa lukijalle valmista oppia eikä yhtä lopullista vastausta. Hän tarjoaa jotakin käyttökelpoisempaa: luvan ajatella itse, tutkia omia ennakkokäsityksiä, tehdä parhaansa niissä rooleissa, jotka elämä tuo, ja muistaa sekä muutoksen väistämättömyys että käsillä olevan hetken ainutkertaisuus.
Ehkä viisaus on juuri tätä. Kykyä jatkaa harjoitusta, mutta myös päästää irti. Kykyä nähdä itsensä osana suurempaa kokonaisuutta ja pitää samalla huolta siitä itsestään.
Kiitos tästä haastattelusta, Kreeta! Lopussa olevien linkkien kautta voit tutustua lisää Kreetan elämään ja työhön.
Lisää Kreetan ajatuksia ja yhteydenotot
Seksuaalineuvontayhteydenotot: kaikkimunrakkaat@gmail.com Seksologiainstagram: @kaikkimunrakkaat
Joogayhteydenotot: slowyogaturku@gmail.com
Joogan ja muun elämän instagram: @krrreetaJoogafacebook: Kreeta Ranki – joogaa ja filosofiaa
KREETAN NOPEAT
Kirjat, jotka ovat muovanneet maailmankuvaa: Immanuel Kant: Puhtaan järjen kritiikki; Bhagavad- Gita; Tove Jansson: Muumipappa ja meri
Päivä ajattelijan kanssa: Joku meditaatioperinteessä pitkälle edennyt mestari
Juuri nyt puhuttelevat käsitteet: Abhyasa ja vairagya
Viime vuosien havainto itsestä: Myös minä kykenen kasvattamaan lihaksia
Mitä en enää pidä itsestään selvänä: Terveyttä
Leave a Reply