Haavoitettuna, elossa on esikoisrunoteokseni. Se kulkee ihmisyyden herkillä alueilla. Kirjan runot ovat syntyneet elämän kasvutarinan varrella nuoruudesta aikuisuuteen, kaaoksesta rauhaan ja rakkauteen.

Se puhuu kaipauksesta, menetyksestä, rakkaudesta, yksinäisyydestä, kivusta ja toivosta – tunteista, joita emme osaa aina sanoittaa, mutta jotka tunnistamme toisissamme. Joskus juuri se, mikä meissä on haavoittunutta, kertoo kaikkein syvimmin siitä, että olemme elossa.

"Rakasta minut sanoillasi näkyväksi.
Kerro minulle, mitä sinä näet
ja mitä minä pelkään
enemmän kuin kuolemaa."